Blogi

28.1.2022

Oppimista, epäröintiä ja mukavuusalueelta poistumista – tarina harjoittelusta Tavatalla

Tavatan myynnin ja markkinoinnin harjoittelija Hanna päättää harjoittelujaksonsa helmikuuhun 2022. Millainen harjoittelujakso on ollut? Entä mitä oppeja harjoittelusta on jäänyt käteen?

"Kun viisi kuukautta sitten tulin Tavatalle harjoitteluun, minulla ei ollut lainkaan kokemusta myynnistä, puhumattakaan B2B-myynnistä, saati asiakkuuksien hoidosta. En ollut koskaan käyttänyt CRM:ää, lähettänyt uutiskirjettä tai tehnyt etätyötä. Kaikki oli ihan uutta.

Aloitin harjoittelun elokuun lopussa 2021. Siirtyminen kahvilatyöstä markkinoinnin ja myynnin tehtäviin oli suuri muutos ja toivottu haaste, sillä pääsin ensimmäistä kertaa tekemään oman alan hommia. 

Tapahtuma-alustana Tavata oli minulle jo tuttu, sillä olin käyttänyt Tavataa sekä tapahtuman järjestäjänä että osallistujana. Olin opiskeluiden tiimoilta ollut mukana projektissa, jossa järjestimme opiskelijoille suunnatun virtuaalisen rekrytointi- ja verkostoitumistapahtuman. Tavata oli sekä tapahtuma-alustana että näytteilleasettajana tapahtumassamme, joten sovin tapaamisen Tavatan edustajan kanssa ja sain harjoittelupaikan!
 

Opitun syventäminen 

MicrosoftTeams-image (1).png Opiskeluni ovat olleet suurelta osin palvelumuotoiluun,   liiketoimintaan ja tapahtumiin suuntautuvia. Harjoittelun   aika olen päässyt syventämään näitä asioita ja   soveltamaan niitä eri tilanteisiin.

 Palvelumuotoilusta ei ehkä tuolla termillä puhuta   Tavatalla, mutta palvelumuotoilun ja muotoiluajattelun   periaatteet ovat kiinteä osa Tavatan toiminnan runkoa.   Tavatalla panostetaan valtavasti asiakaslähtöisyyteen ja   asiakkaiden ehdotusten kuuntelemiseen: asiakas   kaikkine toiveineen ja tarpeineen otetaan Tavatalla   huomioon unohtamatta liiketoiminnan kannattavuutta. 

 

Harjoittelussa pääsin myös näkemään käytännössä millaista palvelujen, ja vielä tarkemmin digitaalisten palvelujen, kehittäminen on. Se on muun muassa jatkuvaa asioiden tarkastelua sekä eri vaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen punnitsemista, jotta palvelua päästään kehittämään mielekkääseen suuntaan. Palvelun kehittämiseen osallistuu Tavatalla koko tiimi, ja kehitystyötä tehdään myös yhdessä asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tietenkin olen päässyt näkemään myös erilaisia virtuaalisia tapahtumia ja toteutustapoja. Tämä on ollut itselleni mieluista monella tapaa, mutta myös hyödyllistä opinnäytetyöni kannalta. Kirjoitan tällä hetkellä opinnäytetyötä virtuaalitapahtuma-alustan elämyksellisyydestä, jossa Tavata on toimeksiantajana. Kaikki opit ja erilaiset näkemykset tapahtumista tukevat opinnäytetyöprojektiani. On antoisaa tehdä sekä harjoittelu, että opinnäytetyö samaan paikkaan - suosittelen! 
 

Omien rajojen ylittäminen 

Untitled design (20).png Harjoittelussa pääsin siis opettelemaan paljon   suoraan ammattiini liittyviä asioita sekä erilaisten   välineiden ja työkalujen käyttöä. Koen kuitenkin, että   suurin oppiminen on tapahtunut pään sisällä. 

 Pääsin harjoittelun aikana haastamaan itseäni   monella tapaa - haasteethan ovat ne, mikä kehittää.   Yhtenä konkreettisena esimerkkinä tästä (johon   monivarmasti samaistuu) on puhelinkammo. Siitä   asti, kun kirjoitettu viestintä on yleistynyt   älypuhelimien myötä, olen ollut mielissäni siitä, että   asiat voi hoitaa viestillä. Melkeinpä minkä asian tahansa voi nykyään ilmaista ja hoitaa kirjoittamalla ilman keskustelua puhelimitse. Viestit on kuitenkin helppo jättää huomiotta, joten puhelimen nappaaminen käteen on myyntityössä välttämätöntä. Ja vinkkinä niille, jotka haluaisivat kehittyä myyntipuheluissa, vain soittamalla soitat paremmin. 

Tein myös elämäni ensimmäiset TikTokit Tavatalle ja voi juku miten kiusallista ja kamalaa, mutta loppujen lopuksi hauskaa se oli. En ole luonnostani ulospäinsuuntautunut ja luontainen esiintyjä, joten erityisesti ensimmäiset videot olivat melkoinen ponnistus. Haluan kuitenkin kehittyä ja kehittyminenhän tunnetusti vaatii mukavuusalueen rajojen venyttämistä.

Näinä aikoina ei voi olla puhumatta etätyöstä ja sen vaikutuksista. Harjoitteluni on ollut kokonaisuudessaan etänä lukuun ottamatta muutamia kertoja, kun olemme kokoontuneet viettämään tiimipäiviä. Näihinkään ihan kaikki eivät ole osallistuneet, joten Tavatan tiimissä on muutama, joita en ole vielä nähnyt fyysisesti. Harjoittelu on siis vaatinut runsaasti oma-aloitteisuutta, mutta suurimmat haasteeni etäilyssä liittyvät oppimistyyliini. Opin parhaiten, kun näen miten toiset asian tekevät. Monissa asioissa se ei ole ollut mahdollista, mutta onneksi on tiimi, jolta saa nopeasti vastauksia kysymyksiin, vaikka etäyhteyksien päässä ollaankin! 
 

Lopuksi

Kun aloittaa jotain uutta, se tuntuu helposti isolta ja pelottavalta. Kuitenkin, kun keskittyy tekemiseen ja oppimiseen, huomaa yhtäkkiä, että on oppinut valtavasti ja aika on hujahtanut ohi. Nyt kun katson taaksepäin viime syksyyn, tuntuu että siitä on vain hetki. Kuitenkin kun vertaan itseäni siihen henkilöön, joka olin silloin, olen kasvanut monta metriä. 

Loppuun vielä kiteytettynä kolme oivallusta, jotka olen kyllä tiennyt mutta vasta sisäistänyt harjoittelun aikana ja Tavatan tiimiläisten avulla: 

  • Mitä enemmän uskaltaa kokeilla ja epäonnistua, sitä todennäköisemmin myös onnistuu. Kysymys on siitä, oppiiko epäonnistumisista vai toistaako saman virheen uudestaan ja uudestaan. ”Moka on lahja”, kuten vähän kliseisestikin sanotaan. 

  • Kasvu ja kehitys tapahtuvat mukavuusalueen ulkopuolella. On kuitenkin tärkeää, että ympäristö on turvallinen ja kannustava. Kannattaa tehdä niitä asioita, mitkä eivät ole itselleen kaikkein helpoimpia.  

  • Ideat kannattaa sanoa ääneen. Vaikka itsestä tuntuisi, että se oma idea on huonoin, mitä on ikinä ajatellut, niin se voi olla juuri se juttu, mitä tarvitaan. Me ihmiset taidamme olla kaikkein kriittisimpiä itseämme kohtaan."

 

- Hanna